menu
Volter Kilpi KustavissaVolter Kilpi KustavissaVolter Kilpi KustavissaVolter Kilpi KustavissaVolter Kilpi Kustavissa

LUENNOITSIJAT

(Esiintymisjärjestyksessä):

 

 

FT, dos. Kaisa Kurikka 

 

Kaisa Kurikka on turkulainen kirjallisuudentutkija ja kriitikko. Väitöskirjassaan hän tutki Algot Untolan (1868–1918) kiehtovaa moninimistä tekijyyttä, ja parhaillaan hän valmistelee tutkimusta suomalaisesta kokeilevasta romaanista 1900-luvun alusta nykyhetkeen. Kritiikkejä Kurikka kirjoittaa niin tanssista, nykysirkuksesta kuin proosakirjallisuudestakin.

 

KE 11.7.2018 KLO 12.30 "Mikrovalokuvausta! Peloittavan lähellä surrealismia!" - Volter Kilven Saaristosarja ja kirjallisuuden ismit

 

 

 

 

Kirjailija Matias Riikonen

Kuva: Nauska

Matias Riikonen (s. 1989) on helsinkiläinen kirjailija. Hän on julkaissut romaanin Nelisiipinen lokki (Gummerus, 2012) ja teosparin, joka koostuu romaanista Suuri fuuga ja proosavihkosta Kiertorata (Aula & Co, 2017). Teospari voitti Kalevi Jäntin palkinnon. Riikonen on sanonut kirjoittaneensa kuolevaa maailmaa ja tulevaisuuden hirviömäisyyttä käsittelevän Suuren fuugan muun muassa Volter Kilven Alastalon salissa -romaania vasten. Hän on myös hahmotellut Kilven teokselle perinteisistä tulkinnoista poikkeavaa lukutapaa esseessään "Avaruuslaivoista ja hirviöistä Volter Kilven romaanissa Alastalon salissa". Esseessä Riikonen esittää, että menneisyyteen sijoitetun ideaaliyhteisön kuvauksen sijaan Kilven romaani käsittelee loputtoman kasvun hirviömäisyyttä. 

 

KE 11.7.2018 KLO 14.00 Ilmeisen normaali kansa ja vuoden 1918 dissosiaatio - Volter Kilven Tulevaisuuden edessä -pamfletin kansanmieli

 

 

 

 

Kirjailija Anniina Tarasova

Kuva: Marek Sabogal

Anniina Tarasova on kruununhakalainen tarinankertoja, hullujen unelmien tavoittelija ja merkityksellisen työelämän puolestapuhuja. Hän on toiminut kasvuyrityksen ylimmässä johdossa, sekä rekrytoinut että sparraillut työnhaussa satoja, ellei tuhansia nuoria korkeakoulutettuja.Työelämän lisäksi Tarasovan kiinnostuksen kohteita ovat startupit, koodaus ja uudet bisnesideat. Tarasova inspiroituu juustoisimmistakin self help -oppaista, mutta varsinaiset kirjalliset esikuvat ja lempikirjailijat ovat toistaiseksi tämän genren ulkopuolella: Sujata Massey (Rei Shimura), Helen Fielding (Bridget Jones), Ljudmila Ulitskaja, Pirkko Saisio, Rosa Liksom, Charles Bukowski ja Joel Haahtela. Tarasovan esikoisteos Venäläiset tilikirjani (Gummerus) ilmestyi maaliskuussa 2018. www.anniinatarasova.fi

 

TO 12.7.2018 KLO 10.00 Venäläiset tilikirjani - Millaisiin konflikteihin ajautuu sisäinen tarkastaja, suomalainen nuori nainen, Pietarin arvaamattomassa bisnesmaailmassa?

 

 

 

 

Tutkija Ralf Kauranen

 

Ralf Kauranen on sosiologi ja sarjakuvatutkija, joka työskentelee Turun yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden oppiaineessa apurahatutkijana. Hän johtaa Koneen säätiön rahoittamaa hanketta "Sarjakuva ja siirtolaisuus. Kuuluminen, kerronta, aktivismi" (2018-2020). Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet sarjakuvaa eri näkökulmista, esimerkiksi sarjakuvan kulttuuripolitiikkaa, sarjakuvapropagandaa ja sarjakuvan ylirajaisuutta. Tällä hetkellä häntä kiinnostavat ennen kaikkea siirtolaisuuden kokemuksen kuvaukset sarjakuvassa ja sarjakuva-aktivismi.

 

TO 12.7.2018 KLO 11.00 Sarjakuvitettu sisällissota

 

 

 

 

Näytelmäkirjailija, ohjaaja Laura Ruohonen

Kuva: Juha Laitalainen

Laura Ruohonen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja. Teatterikorkeakoulun dramaturgian professori 2008-2013. Kansallisteatterin kotikirjailija vuodesta 2013. Näytelmien lisäksi Ruohonen on kirjoittanut kuunnelmia, televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia ja runoja sekä esseitä. Ruohosen näytelmiä on käännetty lähes kolmellekymmenelle kielelle ja niitä on esitetty laajasti Euroopassa, sekä USAssa, Australiassa, Venäjällä ja UKssa. Hän on saanut lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia palkintoja, mm Pro Finlandia 2010.  Tällä hetkellä Ruohonen kirjoittaa näytelmää ja oopperalibrettoa ja työskentelee kahdessa poikkitaiteellistieteellisessä hankkeessa. Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä esitetään hänen runomusikaaliaan Tippukivitapaus. Kesät hän viettää Ahvenanmaan Föglössä. 

 

TO 12.7.2018 KLO 12.15 Kolminkertainen skandaali! Sally Salmisen Katrinan kunnianpalautus

 

 

 

 

FT, arkistonjohtaja Outi Hupaniittu

 

Outi Hupaniittu on asunut aina kaupungeissa, mutta kasvatuksen hän sai Hupaniitussa Kustavin Anavaisilla. Samalla syntyi myös kiinnostus historiaan, sillä siellä puhuttiin aina menneistä ja elettiin hyvin vanhanaikaisesti. Hän on sukunsa ensimmäinen ylioppilas ja väitteli tohtoriksi Turun yliopiston Suomen historiasta vuonna 2013. Hän on työskennellyt Turun ja Helsingin yliopistoissa, Kansallisarkistossa ja Svenska Litteratursällskapetissa. Nykyisin hän johtaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoa. Kun kiireet Helsingissä helpottavat, hän lähtee Hupaniittuun viettämään nykyajan mäkitupalaiselämää.

 

TO 12.7.2018 KLO 13.15 Kustavilaiset sisällissodassa

 

 

 

.

FT, toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen

Kuva: Linda Lappalainen

Jukka-Pekka Pietiäinen on ollut Suomen suurimman kirjailijajärjestön, Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja vuodesta 2006. Vuosina 1995-2006 hän toimi kustantajana Editassa. Hän on myös Helsingin yliopiston Suomen historian dosentti, joka on julkaissut 15 kirjaa Suomen historian eri aloilta. Hänen uusin kirjansa on ”100 merkittävää suomalaista tietokirjaa. Abckiriasta Mustaan orkideaan (yhdessä Joel Kuortin kanssa; 2014). 

 

PE 13.7.2018 TIETOKIRJA.FI-päivä KLO 10.00-14.00

 

 

 

 

Dosentti Marjaliisa Hentilä

 

Marjaliisa Hentilä (s.1957) on valtiotieteiden tohtori ja talous- ja sosiaalihistorian dosentti. Hän on Työväen Arkiston erikoistutkija ja toiminut aiemmin Suomen Saksan-instituutin johtajana Berliinissä 2004-2009. Hänen uusimpia teoksiaan ovat 2008 "Berliiniin - retkiä lähihistoriaan" yhdessä Seppo Hentilän kanssa, 2013 "Sovittelija - Matti Paasivuori 1866-1937", 2016 yhdessä Seppo Hentilän kanssa "Saksalainen Suomi 1918" ja viimeisin 2018 "Uuden ajan nainen. Hilja Pärssisen elämä" yhdessä Matti Kalliokosken ja Armi Viidan kanssa.

 

TIETOKIRJA.FI-päivä

PE 13.7.2018 KLO 10.00 Suomi ja Saksa 1918

 

 

 

Professori (emer.) Seppo Hentilä

Kuva: Laura Malmivaara

Seppo Hentilä (s.1948) on valtiotieteiden tohtori ja Helsingin yliopiston poliittisen historian professori emeritus. Hänen teoksiaan ovat muun muassa Jaettu Saksa, jaettu historia (SKS 1994), Kaksi Saksaa ja Suomi (SKS 2003, vuoden historiateos), Harppi-Saksan haarukassa (SKS 2004), Marjaliisa Hentilä kanssa kirjoitettu Saksalainen Suomi 1918 (Siltala 2016, vuoden historiateos) ja 1918 Pitkät varjot: muistamisen historia ja politiikka (Siltala 2018).

 

TIETOKIRJA.FI-päivä

PE 13.7.2018 KLO 10.00 Suomi ja Saksa 1918

 

 

 

 

Professori Kimmo Rentola

 

Kimmo Rentola on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa, aiemmin samassa tehtävässä Turussa. Hänen tutkimusalojaan ovat Suomen ja Neuvostoliiton suhteet, kommunismi sekä turvallisuus- ja tiedustelukysymykset. Uusimmat kirjat ovat Stalin ja Suomen kohtalo (2016) ja (yhtenä tekijöistä) dokumenttijulkaisu Varjo Suomen yllä (2017).

 

TIETOKIRJA.FI-päivä

PE 13.7.2018 KLO 11.00 Kymmenen kirjaa Suomesta ja Neuvostoliitosta/ Venäjästä

 

 

 

 

 

Tietokirjailija Lilly Korpiola

 

Lilly Korpiola on tietokirjailija, median, viestinnän ja Lähi-idän asiantuntija. Korpiola on kirjoittanut neljä tietokirjaa, joista Arabikevät 2012 (yhdessä Hanna Nikkasen kanssa) oli Tieto Finlandia ehdokkaana. Korpiolan teokset käsittelevät ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Hänen tyylilajinaan on asiaproosa missä hän yhdistää tutkimustietoa etnografisen kenttätyön kautta ihmisten arki kokemukseen. Korpiolan teokset ovat saaneet erityistä kiitosta tutkimustiedon popularisoinnista ja monimutkaisten ilmiöiden syvällisestä avaamisesta laajemmalle yleisölle.

 

TIETOKIRJA.FI-päivä

PE 13.7.2018 KLO 12.15 Miksi Arabikevät epäonnistui?

 

 

 

 

Kansanedustaja, dosentti Erkki Tuomioja

 

Erkki Tuomioja (s.1946) on valtiot.tri ja kansanedustaja sekä Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on julkaissut useita elämäkertamuotoisia historian tutkimuksia mm K.H. Wiikistä, Sakari Tuomiojasta, Pekka Kuusesta, Hella Wuolijoesta ja Jaan Tõnissonista. Hän on ollut mm Sadankomitealiiton puheenjohtaja, Ydin-lehden päätoimittaja sekä toimittanut kirjallisuusohjelmia kahdelle tv-kanavalla. Ulkoministerinä hän toimi vv. 2000-2007 ja 2011-2015.

 

TIETOKIRJA.FI-päivä

PE 13.7.2018 KLO 13.15 Kymmenen maailman kriisiä 2018

 

 

 

 

Historioitsija Teemu Keskisarja

Kuva: Hanna Weselius

Teemu Keskisarja (s. 1971) on Suomen luetuimpia historioitsijoita. Hänen aiheensa ulottuvat muinaisista seksuaalirikoksista nykypäivän talouteen. Teoksesta Raaka tie Raatteeseen (2012) Keskisarja sai UKK-palkinnon ja Kainuun kirjallisuuspalkinnon. Viipuri 1918 (2013) oli Tieto-Finlandia-ehdokkaana. 

 

LA 14.7.2018 KLO 10.00 Suurmiehet ja pienet ihmiset vuoden 1918 veritekojen takana

 

 

 

 

 

Kirjailija Petri Tamminen

Kuva: Silja Rönkä

Petri Tamminen (s. 1966) on kirjoittanut 11 kirjaa, joista viimeisimmät ovat Suomen historia (2017) ja Meriromaani (2015). Tamminen on kotoisin Turusta ja hän asuu perheineen Vääksyssä. Tammisen tyylillisiä esikuvia ovat Meri, Tuuri ja Hyry; Kilven Alastalon salissa hän luki opiskelijavaihdossa Kööpenhaminassa yksinäisenä syksynä vuonna 1992 eikä kokemus unhoitu. Kustavissa Tamminen on viettänyt yhden elämänsä viikon, heinäkuussa 1980, eikä sekään unhoitu, sillä viikko oli oikein mukava ja rauhallinen, hän katseli lomakylän mökissä Moskovan olympialaisia, varsinkin painia ja nyrkkeilyä.

 

LA 14.7.2018 KLO 11.00 Kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu minulle - Veijo Meren Vuoden 1918 tapahtumat